Todiefor.info

Musiikin kuunteleminen ei ole vain pelkkää mukavaa ajankulua, vaan sillä on valtava vaikutus ihmiseen ihmisen mielen ja aivojen kautta. Ei ole aivan täysin selvää, miten ja miksi musiikki toimii ihmismielessä niin kuin toimii, mutta tämä on kiehtova tutkimusalue maailmanlaajuisesti.

Musiikki vaikuttaa ihmisen terveyteen hyvin parantavasti ja sitä verrataankin jopa lääkkeisiin ja terapiaan. Siitä on todettu olevan apua muun muassa masennuksen hoidossa ja aivoinfarktista palautumisessa. Tutkimuksissa on myös todettu lasten musiikkiharrastuksen edesauttavan aivojen kokonaisvaltaista kehittymistä.

Mitä aivoissa tiedetään tapahtuvan

Mikä tahansa musiikki ei tuota kaikkea hyvää, vaan kyseessä täytyy olla kuuntelijan lempimusiikki. Me kaikki tiedämme, että lempibiisin kuuntelu antaa meille suurta mielihyvää, nostaa mielialaa ja saattaa innostaa yhä parempiin suorituksiin. Mutta mitä aivoissa oikein tapahtuu, joka saa kaiken tuon aikaan?

Mielimusiikkimme ja sen rakentavat äänet kulkevat korvien kautta kuuloaivokuoreen ja sieltä tunneaivoihin. Siellä ne aktivoivat aivojen palkitsemisjärjestelmän, joka erittää verenkiertoon oksitosiinia sekä dopamiinia, samoja aineita, joita syntyy seksin ja hyvän ruuan yhteydessä.

Aivokuvaukset kertovat, että mielimusiikkimme sävelet aiheuttavat liikettä niillä aivoalueilla, jotka säätelevät muistia, tunteita, vireyttä, huomiokykyä sekä käsitteellistä ajattelua. Tutkijoiden yllätykseksi lempimusiikki aktivoi myös hyvin syviä rakenteita aivoissa, jotka yleensä tarvitsevat hyvin voimakkaan mielihyvää tai pelkoa aiheuttavan ärsykkeen. Musiikki saa tämän saman vaikutuksen aikaan ikään kuin huomaamatta.

Musiikki virittää niin mieltä kuin kehoakin

Mielimusiikin on todettu tekevän hyvää verenkierrolle ja erityisesti sydämelle. Veren virtaus saa vauhtia, kun verisuonien seinämät laajenevat mielimusiikin voimasta. Musiikki voi edistää sydän- ja verisuonitautien ehkäisemistä ja hoitoa myös elämänhallinnan kautta.

Hyvin energinen musiikki saa kuulijan piristymään aktivoimalla ”taistele tai pakene”-reaktion, joka erittää vereen adrenaliinia. Tämä auttaa treenaamaan ja tsemppaamaan, joka taas auttaa fyysisen kunnon kohottamisessa. Mutta me kaikki olemme kokeneet myös sen, kun saamme musiikista yliannostuksen ja menemme ylivirittyneeseen tilaan. Tällöin musiikki ei enää kuulosta musiikilta, vaan muuttuu pelkäksi hälyksi. Nyky-yhteiskunnassa joka tuutista toitottava musiikki on saanut monet myös arvostamaan hiljaisuutta.

Musiikilla on tärkeä osuus stressin lievittämisessä ja verenpaineen madaltamisessa. Hidas ja rauhallinen musiikki vähentää stressihormonien määrää veressä. Tämä näkyy – ja kuuluu – hyvin esimerkiksi vanhempien lapsilleen laulamissa kehtolauluissa.

Musiikki lievittää kipua ja ahdistusta

Musiikin on todettu lievittävän sekä kroonista kipua että kipua esimerkiksi leikkauksessa tai synnytyksissä. Tämä vähentää kipulääkkeiden tarvetta ja auttaa rauhoittamaan ja tyynnyttämään mieltä. Potilas itse valitsee rentouttavan ja rauhoittavan musiikin. Musiikki vie potilaan ajatukset pois kivusta ja ahdistavasta tilanteesta. Joidenkin tutkimusten mukaan musiikki saattaisi lisätä myös kipua säätelevien hormonien tuotantoa.

Musiikki auttaa myös dementia- sekä Alzheimer-potilaita. He ovat usein hämmennyksen tilassa, koska eivät muista missä ovat tai keitä ympärillä olevat ihmiset ovat. Tämä hämmennys aiheuttaa ahdistusta ja kiihtymystä, jota potilaan oma mielimusiikki helpottaa. Perinteisellä rentoutumiseen käytettävällä musiikilla ei ole niin suurta vaikutusta.

Tämän takana on musiikin kyky herättää muistot. Vaikka muistisairaan lyhytkestoinen muisti kärsisikin, säilyvät tunteet. Muistojen aktivoitumisen myötä heräävät myös niihin liittyvät tunteet ja ne tarjoavat muistisairaalle turvallisuuden sekä luottamuksen tunteita.

Musiikki ja masennus

Musiikki auttaa parantamaan masennusta ja jo pelkkä musiikin kuuntelu auttaa masennuksen ehkäisemisessä. Musiikkiterapia on hyvä masennuksen hoitomuoto ja sitä käytetään myös muissa psyyken terapioissa.

Musiikki menee syvälle ja auttaa näin säätelemään mielialoja ja tunteita. Pelkässä keskusteluterapiassa ei päästä ehkä käsiksi yhtä syviin asioihin kuin musiikkiterapiassa, sillä musiikki nostaa esiin sellaisia muistoja ja assosiaatioita, joita ei keskustelemalla tavoiteta.

Musiikkiterapia toteutetaan usein soittoterapiana, eikä sen onnistuminen vaadi osallistujalta minkäänlaista soittotaitoa. Terapiassa toteutetaan vapaata improvisaatiota, eikä sointuja tai sävelasteikkoa tarvitse välttämättä osata, sillä käytössä voivat hyvin olla esimerkiksi ksylofoni ja rummut. Improvisaatio toteutetaan terapeutin ja potilaan välisenä vuoropuheluna, jossa soittimet ikään kuin puhuvat keskenään.

Kuten muussakin terapiassa, esiin nousseet voimakkaat tunteet ja muistot täytyy käsitellä ja tässä terapeutin ammattitaito tulee esiin. Hyvin onnistuneen musiikkiterapian vaikutuksesta saattaa ahdistus vähetä ja toimintakyky palautua jopa muutamassa kuukaudessa.

Musiikki kuntoutuksessa

Musiikki auttaa myös kuntoutumaan aivoinfarktista tai auttaa Parkinsonin tautiin sairastuneita kävelemään. Jos vasen aivopuolisko on aivohalvauksessa vaurioitunut, ei potilas pysty kunnolla tai ollenkaan puhumaan. Laulamisessa käytämme kuitenkin molempia aivopuoliskojamme ja aivohalvauspotilas, joka ei pysty puhumaan, pystyy kuitenkin spontaanisti laulamaan.

Tämänkaltaisessa kuntoutuksessa käytettävää terapiaa kutsutaan melodiseksi intonaatioterapiaksi, joka käytännössä on puhelaulua. Potilas oppi uudelleen puhumaan puheen melodisia ja rytmisiä piirteitä korostamalla.

Musiikista apua kaikkeen

Tavallinen ihminen voi käyttää musiikkia joka päivä parantamaan mielialaa sekä ikään kuin terapiana. Musiikilla voi auttaa itseään rentoutumaan, unelmoimaan, muistelemaan tai viettämään tanssihetki olohuoneen lattialla. Tärkeintä on valita musiikki itse, eikä kuunnella muiden mielipiteitä, sillä jokaisella meillä on juuri oma mielimusiikkimme, eikä mikään muu vaikuta aivoihimme samalla tavalla.