Todiefor.info

Sosiaalinen media eli some on nykyään kaikkien silmissä ja näppäimissä. Käytämme sosiaalista mediaa arviolta keskimäärin 40 minuuttia päivässä. Kun katselee ympärilleen esimerkiksi aamubussissa, kaupan jonoissa tai työpaikalla, luku saattaa kuulostaa aliarvioidulta, sillä vaikuttaa siltä että lähes jokainen millä tahansa hetkellä on jollakin sosiaalisen median kanavalla, tai vähintäänkin jokaisella on mahdollisuus avata kanava milloin tahansa.

Ei siis ihme, että somen merkitys markkinoinnissa ja mainostamisessa on myös ymmärretty ja se on valjastettu käyttöön. Yksi sosiaalisesta mediasta markkinointikanavana hyötyvistä tahoista ovat bändit, joiden on helppo pitää seuraajansa hyppysissään päivittämällä kuulumisia esimerkiksi uuden albumin tekemisestä tai keikalta Facebookiin, Instagramiin, Twitteriin, Snapchatiin, YouTubeen tai vaikka kaikkiin neljään. Myös musiikin suoratoistopalvelu Spotify nähdään tärkeänä sosiaalisen median kanavana bändeille.

Henkilökohtainen elämä näytillä

Se, mikä faneja eniten sosiaalisessa mediassa kuitenkin kiinnostaa, ei aina ole musiikki. Esimerkiksi Uniikki, joka käyttää Instagramia aktiivisesti, kertoi artistipaneelissa hänen henkilökohtaisten päivitystensä saavan musiikkiuutisia enemmän huomiota.

Suomessa ihmisiä ja faneja erityisesti kiinnostaa artistien “behind the scenes”, eli mitä on tuon lavalla esiintyvän superstaran normaalielämä. Myös biisien takana oleva tarinat kiinnostavat. Sympaattinen ja faneistaan välittävä artisti saa paljon irti somesta ja fanit on helppo pitää lähellä päivittämällä kuvia omasta arkielämästä musiikinteon ohella. Kun artisti tuntuu kuin omalta henkilökohtaistelta superstaraystävältä, on pitkäaikainen fanius taattu.

Uniikki myös toteaa, että monille faneille Instagramissa julkaistavat yhteiskuvat artistin kanssa, joita on nykyisin yhä tavallisempaa päästä ottamaan keikoilla, voivat olla jopa itse keikkaa tärkeämpiä. Sosiaalisen median aikana artisti on lähellä henkisesti, lähempänä kuin koskaan ennen. Tämä on arvokasta valuuttaa fanien keskuudessa. Kukapa ei haluaisi tuntea olevansa oman idolinsa kaveri, vaikka tunne ei olisikaan pohjimmiltaan faktapohjainen.

Kellarista isoille lavoille

Yksikään tosissaan artistin urasta unelmoiva laulaja tai bändi ei voi sivuuttaa sosiaalisen median voimaa nykymaailmassa. Kuka tahansa voi ponkaista kellarin kotistudiosta isoille lavoille hetkessä vain parilla klikkauksella omalla tietokoneella – ja miljoonalla klikkauksella muiden käsistä. Esimerkiksi Sara Maria Forsbergin suuri ura USA:ssa alkoi alun perin YouTuben kautta.

YouTube onkin yksi tärkeimpiä sosiaalisen median kanavia bändeille. Ennen internetin ja sosiaalisen median aikoja bändit lähtivät itse viemään musiikkiaan maailmalle, joskus jopa täysin omarahoitteisesti tai ruokapalkalla. Keikoilta toivottiin uran urkenevan, sanan lähtevän kiertoon ja fanikunnan kasvavan niin, että seuraava kiertue olisikin jo kotiinpäin maksava reissu. Nykyisin maailmankiertuetta ei tarvitse maksaa itse, eikä sille itse asiassa tarvitse lähteä ensinkään, sillä samaa virkaa hoitavat YouTube-videot.

Palvelussa on mahdollista tavoittaa fanit helposti ja kasvattaa näkyvyyttään, saada osviittaa bändin suosiosta ja reaaliaikaiselle palautteellekin on paikkansa. Moni artisti ja bändi käyttävätkin YouTubea nykyään käyntikorttinaan, eikä syyttä. Mikä voisi olla varmempi näyte bändin osaamisesta, tyylistä ja persoonasta kuin videon kautta. Vaikeinta YouTubessa tai Spotifyssa on massasta erottuminen. Kuka tahansa voi ladata videon YouTubeen. Tämän ongelman osittain ratkaisee boostaus, joka tarkoittaa että maksamalla pienen summan rahaa saa videonsa näkyville palvelua ilmaiseksi käyttäviä paremmin.

Huutoja tyhjyyteen

Omien tilapäivitysten lisäksi bändin kannattaa linkittää siitä kirjoitettuja juttuja muilta sivustoilta. Tämä saa fanit klikkaamaan linkkiä, jonka kautta avautuu uutinen toiselta sivustolta. Mitä enemmän klikkauksia tietty uutinen saa, sitä suositummalta bändi vaikuttaa myös median silmissä ja sitä enemmän huomiota bändiin kiinnitetään median puolesta.

Liian aktiivisena ei sosiaalisessa mediassa kuitenkaan kannata olla. Jos esimerkiksi uusi artisti, jolla ei ole vielä fanikuntaa nimeksikään ei tunnu muuta tekevänkään kuin päivittävän Facebook-tiliään, voi sivuille sattuville jäädä kuva turhamaisesta tyypistä.

Sosiaalinen media toimiikin parhaiten niille, joilla on jo fanikuntaa, sillä tähteyteen ei voi hypätä kuin tyhjästä. Spämmäys, eli turhan tiuhaan päivittäminen tai jatkuva päivittäminen voi loppupeleissä käydä fanien hermoille, ja tällöin ei sosiaalisesta mediasta jää bändille muuta kuin ikävä vaikutus.

Aloittelevan bändin ei myöskään kannata tuhlata aikaansa pelkästään somen päivittämiseen, vaan satsata sen sijaan sanoittamiseen ja itse musiikin tekemiseen. Sosiaalinen media syö tismalleen sen ajan, mikä sille antaa ja mielellään paljon kauemminkin, ellei artisti pidä huolta aikatauluistaan. Liian harvoin päivittyvä bändisivusto sosiaalisessa mediassa voi toisaalta hukkua tiheämpään päivittyvien joukkoon, joten parasta olisikin löytää luonteva päivitysfrekvenssi.

Kätevimmin somen päivittämisestä saa pidettyä huolta sopimalla somen yhden tietyn bändin jäsenen tehtäväksi, jotta kaikki tai ei kukaan ole yhtä aikaa päivittämässä kaikkia kanavia ja näin luoden joko täyttä yli- tai alitarjontaa.

Kaikille ei yhtä tärkeää

Kaikki artistit eivät koe sosiaalista mediaa tärkeäksi kanavaksi kuuluisuuteensa nähden. Vanhempien sukupolvien suosiossa olevat artistit eivät hyödy sosiaalisesta mediasta samalla tapaa kuin esimerkiksi teini-idolit, sillä vanhempi sukupolvi ei käytä somea yhtä aktiivisesti. Lisäksi esimerkiksi Samuli Edelman on sitä mieltä, että sosiaalinen media on kuin toinen, vääristynyt todellisuus, joka usein puhuttelee liian pinnallisesti ja syvällisempi tarkoitus jää pinnallisuuden alle.

Tämä on osaksi tottakin, mutta samalla aikaa sosiaalinen media on yksi kanava päästä lähemmäs faneja ja silti pitää etäisyyttä.